Miten päästä eroon aikaansaamattomuudesta terapian avulla?

Onko sinulla aikaansaamattomuuden tunne? Et luultavasti ole yksin. Itse asiassa suuri osa väestöstä viivyttelee loputtomiin. Tämä välttelykäyttäytyminen tuo välitöntä helpotusta, mutta puolestaan ankaramman rangaistuksen stressin tai jopa syyllisyyden muodossa. Sisäinen lapsemme ja sisäiset vanhempamme. Miten siis haastamme nämä kaksi ääntä päässämme ja arvioimme kunnolla vaihtoehtojamme, kun otamme yhä enemmän vastuuta?

Mitä on prokrastinaatio ?

Prokrastinaatio on tehtävien ja vastuiden siirtämistä myöhempään ajankohtaan. Eli yksinkertaisesti asioiden lykkäämistä. Saatat tuntea sen, sillä se on melko yleistä. On käynyt ilmi, että jopa puolet väestöstä on kokenut sitä elämänsä aikana. Eikä se ole miellyttävää. Itse asiassa viivyttelyyn liittyy usein syyllisyyttä, stressiä ja ahdistusta.

 

Mitä eroa on laiskuudella ja prokrastinaatiolla?

Laiskuus on tila, jossa ihminen voi luonnostaan hyvin. Ei ole tahtoa muuttaa sitä, ja siksi siihen ei liity ahdistusta siitä, että tekisin jotain toisin kuin pitäisi. Prokrastinaatiota sen sijaan esiintyy ihmisillä, jotka ovat yleensä tuottavia, mutta usein myös hukkuvat moniin tehtäviin. 

Prokrastinaatio on siis itse asiassa epämiellyttävä tila kokea.

 

Mitkä ovat prokrastinaation syyt?

Prokrastinaatio voi liittyä työhön tai opiskeluun, tai jopa päivittäiseen kotityöhön ja tehtäviin. Vitkuttelu lisää tarvetta inhimilliselle kurinalaisuudelle ja taidoille, kuten prioriteettien asettamiselle tai ajanhallinnalle. Juuri näiden taitojen puute edistää viivyttelyä. Persoonallisuuspiirteiden osalta voidaan puhua esimerkiksi heikentyneestä kyvystä selviytyä kriittisistä turhautumisen tasoista. Tällainen henkilö suosii välttelykäyttäytymistä, kun kaikkea on aivan liikaa.

Miten vähentää tai lopettaa prokrastinaation?

Todistettuja tapoja torjua viivyttelyä ovat muun muassa keskittyminen ajanhallintaan ja ajan priorisointiin. Mitä minun on tehtävä nyt ja mikä voi odottaa ensi viikkoon? On myös hyödyllistä jakaa suuri projekti pienempiin osiin. Tämä vähentää ahdistusta siitä, ettei tiedä, mistä aloittaa. Lisäksi auttaa, jos asetamme osatavoitteille määräajat. Aikataulun ei tarvitse olla tiukka, mutta se vie meitä eteenpäin. 

Sinun ei kuitenkaan tarvitse olla yksin viivyttelyn kanssa. Voit työskennellä henkilökohtaisen valmentajan tai terapeutin kanssa, joka voi ratkaista ongelman kanssasi.

prokrastinaation

Onko prokrastinaatio sairaus?

Prokrastinaatiota ei luokitella sairaudeksi. Lievemmässä muodossaan voit päästä siitä yli omin voimin pienellä hyvällä tahdolla. Mutta jos se jatkuu pitkään, stressitaso kasvaa sen myötä. Tämä voi johtaa ahdistukseen tai muihin somaattisiin ongelmiin. Samalla se voi johtaa seurauksiin töissä tai opiskeluissa. 

Jos elämäsi on jo joutunut prokrastinaation ja seurausten pelon noidankehään, et ole yksin. Jos lisäksi pelkäät uskoutua jollekin läheiselle, psykoterapeutti voi olla huippu kumppani tässä tilanteessa. Tällaisissa tapauksissa lyhytaikainen terapia tai kertaluonteinen istunto riittää auttamaan sinut akuutin vaiheen yli. 

 

Miten terapia voi auttaa prokrastinaation eroon pääsemisessä?

Psykoterapeutti auttaa sinua tavoittamaan ”sisäisen lapsesi”, joka haluaa välttää velvollisuuksia. Psykoterapiassa opit, mitä sinun on tehtävä välttääksesi tehtävien lykkäämistä, ja jos teet niin, saat selville, miksi. Jos pidät enemmän rakenteista kuin tutkimisesta ja syiden etsimisestä, psykoterapia tarjoaa myös välineitä tehokkaaseen ajanhallintaan. Se auttaa sinua myös aktivoimaan ne kyvyt, joita käytät selviytyessäsi kaikista muista elämässäsi kohtaamistasi velvollisuuksista.

Viimeinen huomautus: vitkuttelun eroon pääseminen ei tarkoita sitä, että pääsisit kokonaan eroon viivyttelystä ja olisit vielä tuottavampi kuin ennen. Päinvastoin, se tarkoittaa tasapainon luomista, joka on todennäköisesti kadonnut elämästämme. 

Asiakkaan tarina ja miten terapia auttoi häntä:

“Äiti järjesti minun ensimmäises psykoterapia istunnon. Hän sanoi, että hän ei pystynyt sietämään sitä kun vain istuin kotona enkä mennyt minnekkään, tai myöhästyin koulusta ja töistä koko ajan. Tein kaiken aina viime hetkellä. Sain kyllä asiat tehtyä, vaikka en pitänyt niistä koulussa. Töissä olin jopa hyvin onnellinen. Mutta tunsin yhä enemmän ja enemmän että elämäni liukui sormieni välistä. Kadehdin ystäviäni heidän harrastuksistaan, matkoistaan ja uusista tytöistä. Saavuin psykoterapeutin vastaanotolle ilman mitään menetettävää, minun oli vain käpertyä sohvalle ja liittyä mukaan. Jo silloin, ensimmäisen istunnon jälkeen, tunsin sanoinkuvaamatonta helpotusta. Pystyä luottamaan toiseen ihmiseen, tulla ymmärretyksi eikä tulla tuomituksi – se on jo itsessään terapiaa. Keskustelimme terapeutin kanssa siitä, miten järjestän aikaani ja miten voin huomata, jos jokin vie energiaani ja jokin taas antaa energiaa. Yllätyksekseni eniten minua auttoi se, että opin suunnittelemaan vapaa-aikaani. Kuin taikaiskusta, halu lykätä kaikkea lähti minusta. Pikemminkin aloin odottaa innolla sitä, mikä minua odotti.”

Asiakkaan tarina